Hiusalan työssäoppiminen Portimaossa, Portugalissa

Kv-jakso on lähes loppu, ja aika on mennyt nopeasti. On ollut ihana nähdä Portugalilaista meininkiä. Haluaisin nyt antaa vähän vinkkejä, joista uskon olevan hyötyä Portugaliin lähtiessä, tai yleisesti elämässä kv-jaksolla.   1. Hanki puhelinliittymä, jonka hintaan kuuluu mobiilidatan käyttö EU- ja ETA-maissa. Itselläni on Telian paketti, jossa on kotimaassa rajaton netti, puhelut ja viestit, ja EU- ja ETA-maissa 15Gt mobiilidataa käytettävissä + reilusti puheluita ja tekstiviestejä, hintaa sillä on kuukaudessa noin 30€. Paketteja on myös halvempia, jossa nettiä voi käyttää hieman vähemmän. Itselläni tuo 15Gt raja ei paukkunut edes sillä, että käytin mobiilidataa aktiivisesti karttojen/netflixin/youtuben/spotifyn kanssa usean viikon ajan. Mobiilidatamahdollisuus ulkomailla on erittäin hyvä, jotta voi tarvittaessa käyttää erilaisia karttoja paikantamiseen, jos vaikka eksyt tai pitää löytää lähin ravintola tai ruokakauppa. 2. Portugalilaisissa asunnoissa on _todella_ kylmä

 Ensimmäisen viikon kuluttua arki rullasi jo hyvää vauhtia. Sopeutumiseen vaikutti myös tietenkin edellinen kv-kokemukseni samaisessa maassa. Heräsin aamuisin yhdeksältä, söin hyvän aamupalan ja join kahvia. Kymmeneltä lähdin kävelemään kohti bussipysäkkiäni Portimaoon, jonka luo matkaa oli n. 1.5km. Busseja Alvoriin meni noin 30 minuutin välein, ja yleensä hyppäsin 10:25 saapuvan bussin kyytiin. Matka työpaikkani läheisyyteen kesti noin 20 minuuttia.  Pääsin töistä yleensä noin viiden aikaan. Menin yleensä suoraan kotiin, tai kodin kautta rannalle! Arki-illat kuluivat ruokaa tehdessä, monesti kuuntelimme samalla musiikkia ja puhuimme työpäivistämme.  Viikonloppuisin vietimme paljon aikaa läheisessä Aqua-nimisessä kauppakeskuksessa. Siellä oli hyvä valikoima erilaisia vaatekauppoja ja ruokapaikkoja. Kauppakeskus oli myös auki joka päivä kello 23 asti! Tuli siis shoppailtua, ehkä vähän liikaakin. Muuten otimme viikonloput hyvin rennosti, Portimao ja lähialueet ovat

Rakastuin kotiimme ja sen lähialueeseen välittömästi. Kaksi minuttia sai kävellä että pääsi upottamaan jalat pehmeään rantahiekkaan, ja lepuuttaa silmiä turkoosissa meressä. Aikaa kuluikin tosi paljon rantavedessä kävelyyn. Töitä edeltävänä viikonloppuna kävelimme paljon ympäriinsä tutkiskellen eri paikkoja. Kävin myös ostamassa itselleni bussikortin, koska asunnoltamme työpaikalle oli matkaa lähes 6km. Kaksikymmentä matkaa maksoi 24 euroa, ja matkojen loputtua voi kortille ladata lisää. Kaupunkibussin linjan nimi on Vai e Vem. Ensimmäisellä kerralla koin ahdistusta bussien kanssa, en tiennyt mihin pysäkille mennä saatika että milloin busseja tulisi, vaikka koitin kuinka katsoa netistä. Kyselin apua muutamalta naiselta, mutta he eivät osanneet auttaa. He kuitenkin tarjoutuivat kyyditsemään minut bussiasemalle, jossa minua osattaisiin neuvoa. Vaikka tuntemattomien kyytiin ei pitäisi mennä, olin jo myöhässä töistä ja epätoivon vallassa. Hyppäsin siis takapenkille, jossa seur

Jännittää, naurattaa, energiat ovat huipussa. Kello on seitsemän torstaiaamuna, ja istun autossa matkalla lentokentälle. Olen saanut mahdollisuuden päästä maailmalle taas, ja olen niin innoissani. Ei sureta jättää tällä hetkellä vähän liiankin hektistä elämääni Suomessa unholaan hetkeksi. Edessä on kuukauden mittainen matka Portugalin etelärannikolle. Lähdin kahden hyvän ystäväni kanssa. He ovat nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajaopiskelijita, ja tulisivat seuraavat neljä viikkoa viihdyttämään suomalaisia eläkeikäisiä Algarven suomiseuralle. Ennen matkaa täytimme Learning agreementit ja apurahasopimukset. Saimme kaikki noin 1350 euroa apurahaa Erasmukselta, ja kun kaikki matkaan liittyvät asiat ovat hhoidettu, saamme vielä 100 lisää. Apurahan määrä katsotaan kohdekaupungin/maan hintatason, vuodenajan ja jakson pituuden mukaan. Koska olemme vasta lähiaikoina olleet kaikki kolme ulkomailla työssäoppimassa, meidän ei tarvinnut osallistua muutaman tunnin KV-infoon, joka on normaalisti pakol